Avoliitto: mitä se tarkoittaa lain mukaan ja omaisuudelle?

Avoliitto tarkoittaa arjessa paria, joka asuu yhdessä ja pitää taloutta yhteisenä ilman avioliittoa. Lain silmissä asia on tarkempi: pelkkä yhteinen osoite ei vielä tee kenestäkään avopuolisoa, vaikka suhde olisi ollut vakaa. Sillä, täyttyvätkö lain edellytykset, on merkitystä vasta silloin, kun jotain tapahtuu: pari eroaa tai toinen kuolee.

Tämä opas kertoo, milloin avoliitto on lain mielessä avoliitto, mitä omaisuudelle tapahtuu yhteiselämän päättyessä ja miksi avopuoliso ei peri ilman testamenttia. Käymme läpi myös hyvityksen määräajat sekä sen, mitä avoliittosopimuksella voi ja ei voi sopia. Jos haluat yleiskuvan eri sopimuksista, lue erikseen artikkeli avioehdosta, avoliittosopimuksesta ja testamentista. Tämä teksti keskittyy varsinaisesti avoliittoon.

Mikä on avoliitto ja milloin pari on avopuolisot lain mielessä?

Arkikielessä avoliitto tarkoittaa yhdessä asumista ja yhteistä taloutta. Lain tarkoittamia avopuolisoita ovat kaksi ihmistä, jotka elävät yhteisessä taloudessa ja joista pätee jompikumpi seuraavista:

• he ovat asuneet yhdessä vähintään 5 vuotta, tai
• heillä on tai on ollut yhteinen lapsi (tai lapsi, jonka huoltajuus on heillä yhteinen).

Naimisissa oleva henkilö ei ole avopuoliso, vaikka asuisikin toisen kanssa yhteisessä taloudessa. Jos kumpikaan ehto ei täyty, esimerkiksi nelivuotinen yhteiselämä ilman lapsia, pari asuu yhdessä mutta ei ole avopuolisoita lain tarkoittamassa mielessä.

Käytännössä moni pari on siis avoliitossa arjen mielessä mutta ei lain mielessä. Siksi kannattaa sopia omaisuudesta ja kustannuksista jo yhteiselämän alussa eikä luottaa siihen, että laki ratkaisee asian.

Mitä tapahtuu omaisuudelle, kun avoliitto päättyy?

Aviopuolisoilla on oma järjestelmänsä: ositus ja avio-oikeus. Sitä tämä opas ei käsittele. Avopuolisoilla järjestelmä on toinen: kun yhteistalous päättyy, tehdään omaisuuden erottelu, jos jompikumpi avopuoliso (tai kuolleen avopuolison perillinen) sitä vaatii. Erottelua ei siis tehdä automaattisesti.

Erottelun perussääntö on yksinkertainen: kumpikin pitää oman omaisuutensa. Jos jotain omistetaan yhdessä, se jaetaan, kun jompikumpi sitä vaatii. Kenenkään ei tarvitse luovuttaa omaisuuttaan toiselle vain siksi, että on asuttu yhdessä.

Kenen on tavara, jonka omistajaa ei tiedetä?

Yhteiselämän aikana tavarat sekoittuvat: sohva ostettiin jommankumman rahoilla, mutta kuittia ei ole. Jos ei voida näyttää, kenen irtain esine on, se oletetaan yhteisomistetuksi yhtä suurin osuuksin. Siksi isoista hankinnoista kannattaa säilyttää kuitit ja kirjata, kuka on maksanut mitä.

Miten erottelu tehdään: erottelukirja ja pesänjakaja?

Erottelusta voi sopia omaisuuden erottelukirjalla. Sen muoto on sama kuin jakokirjalla: asiakirjan allekirjoittavat osapuolet, ja kaksi esteetöntä henkilöä todistaa sen oikeaksi. Jos asiasta ei päästä sopuun, avopuoliso voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa.

1. Luetteloidaan omaisuus: mitä kumpikin omistaa ja mitä omistetaan yhdessä.
2. Sovitaan, kuka saa mitkä yhteiset esineet.
3. Mahdolliset hyvitysvaatimukset kirjataan samaan asiakirjaan.
4. Molemmat allekirjoittavat, ja kaksi esteetöntä henkilöä todistaa erottelukirjan oikeaksi.

Valmis erottelusopimuspohja helpottaa työtä, sillä rakenne on valmis ja sinun tarvitsee vain täyttää omat tietosi. Muista, että todistajien tulee olla esteettömiä.

Mikä on hyvitys ja kuinka nopeasti se pitää vaatia?

Joskus pelkkä omistussuhteiden mukainen jako olisi kohtuuton. Jos toinen on työllään, yhteiseen talouteen käyttämillään varoilla tai toisen omaisuuteen sijoittamillaan rahoilla auttanut toista kartuttamaan tai säilyttämään omaisuuttaan niin, että pelkkä omistussuhteiden mukainen jako antaisi toiselle perusteetonta etua, hän voi saada hyvitystä. Hyvitystä ei makseta, jos etu on vähäinen.

Määräajat ovat tiukat, ja ne kannattaa tuntea etukäteen:

• Jos erottelu tehdään, hyvitystä on vaadittava erottelussa tai kanteella 6 kuukauden kuluessa erottelusta.
• Jos erottelua ei tehdä, hyvitystä koskeva kanne on nostettava tai pesänjakajaa haettava 3 vuoden kuluessa joko kuolemasta tai siitä, kun avopuolisot muuttivat pysyvästi erilleen.

Hyvitysvaatimuksen voi kirjata suoraan erottelukirjaan. Esimerkki sanamuodosta:

Osapuoli A on maksanut osapuolen B omistaman asunnon remonttikuluja huomattavan summan. Osapuoli A vaatii tästä hyvitystä erottelun yhteydessä, ja osapuolet sopivat hyvityksen määrästä ja maksutavasta seuraavasti: …

Esimerkki on vain havainnollistava. Hyvityksen määrä ja peruste riippuvat kunkin tilanteen tosiasioista.

Perivätkö avopuolisot toisensa?

Eivät peri. Laissa säädetyssä perimysjärjestyksessä omaisuus menee ensin lapsille, sen jälkeen puolisolle ja niin edelleen. Avopuoliso ei ole perillinen. Aviopuolisolla on avio-oikeus ja perintöoikeus tietyissä tilanteissa, avopuolisolla ei. Jos kuolleella ei ole testamenttia, avopuoliso jää ilman perintöä, vaikka olisi asunut yhdessä kymmeniä vuosia.

Avopuoliso perii vain, jos toinen on tehnyt hänelle testamentin. Se on avoparille tärkein yksittäinen asiakirja. Testamentin muotovaatimukset käydään läpi oppaassa miten luodaan pätevä testamentti.

Saako eloon jäänyt avopuoliso mitään kuolinpesästä?

Voi saada. Eloon jäänyt avopuoliso voi saada kuolinpesästä avustusta, jos hänen toimeentulonsa on heikentynyt kuoleman vuoksi ja hän tarvitsee tukea. Avustuksella ei kuitenkaan saa loukata perillisten lakiosaa, ellei siihen ole painavia syitä. Avustusta voi saada vain, jos pari oli toisen kuollessa avopuolisot lain tarkoittamassa mielessä: 5 vuotta yhdessä tai yhteinen lapsi. Avustus ei ole perintöoikeus, ja sen saaminen riippuu tilanteesta. Siksi sen varaan ei kannata laskea, jos haluaa varmistaa avopuolison aseman.

Mitä avoliittosopimuksella voi sopia, ja mitä ei?

Lain sääntöjä voi muuttaa sopimuksella. Avoliittosopimuksessa pari kertoo, kuka omistaa mitäkin, miten yhteisen asunnon kuluista huolehditaan ja miten omaisuus jaetaan, jos suhde päättyy. Hyvä sopimus ennaltaehkäisee riidat, koska omistussuhteet on kirjattu silloin, kun kaikki ovat vielä hyvissä väleissä.

Yksi asia sopimuksella ei kuitenkaan onnistu: avopuoliso ei voi pätevästi luopua oikeudestaan vaatia erottelua tai hakea pesänjakajaa. Tämä oikeus säilyy, vaikka sopimuksessa lukisi toisin. Eikä sopimus tee kenestäkään perillistä, joten perintöasiat on edelleen hoidettava testamentilla.

• Voit sopia: omistussuhteista, yhteisen asunnon ehdoista ja erottelun periaatteista.
• Et voi sopia: että toinen ei saisi vaatia erottelua tai pesänjakajaa.
• Sopimus ei korvaa testamenttia, jos haluat, että avopuoliso perii.

Kuka voi vaatia erottelua, ja voiko siitä luopua etukäteen?

Erottelun voi vaatia kumpi tahansa avopuolisoista. Jos toinen on kuollut, vaatimuksen voi esittää hänen perillisensä. Tämä tarkoittaa, että erottelu voi tulla ajankohtaiseksi myös kuolinpesässä: kuolleen avopuolison perilliset voivat vaatia, että yhteisomistus selvitetään ja omaisuus erotellaan.

Etukäteen tästä oikeudesta ei voi luopua. Vaikka pari olisi sopinut avoliittosopimuksessa muista asioista toisin, kumpikin voi silti vaatia erottelua tai hakea pesänjakajaa. Käytännössä sopimus siis ohjaa sitä, miten omaisuus jaetaan, mutta se ei poista oikeutta vaatia jakoa.

Mitä kannattaa tehdä jo yhteiselämän aikana?

Suurin osa avoparien riidoista syntyy siitä, ettei kukaan muista, kuka maksoi mitä. Siksi hyödyllisin ennakkotoimi on kirjata asiat ylös, kun ne ovat vielä selvät. Kirjaa ainakin, kumpi on ostanut tai maksanut suuremmat hankinnat, ja mitä kumpikin on maksanut yhteisessä taloudessa tai toisen omaisuuteen. Näin hyvitysvaatimuksen perustelu ja irtaimen omistajuuden osoittaminen on myöhemmin paljon helpompaa.

Kannattaa myös keskustella testamentista ajoissa. Moni lykkää sitä, koska aihe tuntuu synkältä, mutta juuri testamentti ratkaisee, saako avopuoliso jotain perinnöstä. Ilman sitä jäljelle jää vain mahdollinen avustus.

Avoliitto vai avioliitto: mikä on eri tavalla?

Avoliiton ja avioliiton vertailu on helppo ymmärtää, kun katsoo kahta asiaa: mitä omaisuudelle tapahtuu suhteen päättyessä ja kuka perii toisen kuollessa. Alla oleva taulukko kokoaa vain ne kohdat, jotka tämä opas on käynyt läpi. Aviopuolisoiden järjestelmä on laajempi, ja siitä kannattaa lukea erikseen.

Asia	Avoliitto	Avioliitto
Omaisuus suhteen päättyessä	Erottelu, jos jompikumpi vaatii; kumpikin pitää omansa	Eri järjestelmä: ositus ja avio-oikeus
Perintö toisen kuollessa	Ei perintöoikeutta; perii vain testamentilla	Aviopuolisolla on avio-oikeus ja perintöoikeus tietyissä tilanteissa
Sopimus omaisuudesta	Avoliittosopimus	Avioehtosopimus
Lain suoja	Edellyttää 5 vuotta yhdessä tai yhteistä lasta	Ei käsitellä tässä oppaassa

Esimerkkejä: miten säännöt toimivat käytännössä?

Kolme kuvitteellista tilannetta näyttävät, miten edellä kerrotut säännöt toimivat arjessa.

Pari on asunut yhdessä kuusi vuotta ja eroaa

Pari täyttää 5 vuoden ehdon, joten he ovat avopuolisoita lain mielessä. Jompikumpi voi vaatia erottelua. Kumpikin pitää oman omaisuutensa, ja yhdessä omistetut tavarat jaetaan. Jos toinen on maksanut esimerkiksi kodin hankintoja niin, että toinen saisi niistä perusteetonta etua, hän voi vaatia hyvitystä, ja vaatimus on esitettävä määräajassa.

Pari on asunut yhdessä kaksi vuotta ja heillä on yhteinen lapsi

Yhteinen lapsi riittää, vaikka 5 vuotta ei olisi täynnä. Pari on siis avopuolisoita lain mielessä, ja sama erottelu koskee heitäkin, jos yhteistalous päättyy.

Toinen kuolee ilman testamenttia

Eloon jäänyt avopuoliso ei peri. Perillisiä ovat lain mukaan ensin lapset ja sitten puoliso ja niin edelleen. Jos hän ei ole perillinen, hän voi vedota vain mahdolliseen avustukseen, jos toimeentulo on heikentynyt ja tukea tarvitaan. Hyvitystäkin voi vaatia, mutta jos erottelua ei tehty, kanne on nostettava tai pesänjakajaa haettava 3 vuoden kuluessa kuolemasta.

Tilanteen voi välttää testamentilla. Jos asia koskee sinua, testamenttipohja avopuolisolle antaa rungon, jonka voi täyttää omien toiveidensa mukaan. Avoliittosopimuksen voi laatia saman tien avoliittosopimuspohjalla.

Entä jos aiotte mennä naimisiin?

Jos avopari harkitsee avioliittoa, ero avoliittoon on olennainen: aviopuolisoilla on avio-oikeus ja ositus. Avio-oikeutta voi rajoittaa avioehtosopimuksella, ja avioehtosopimuspohja on tarkoitettu juuri tähän. Muut avioliiton vaikutukset kannattaa selvittää erikseen.

Kaikki avopareille ja avioehtoa harkitseville sopivat asiakirjat löytyvät avioehto ja avoliitto -kategoriasta.

Hakujen perusteella moni etsii juuri määritelmää: sanaa avoliitto haetaan kuukaudessa noin 1 300 kertaa, ja kysymystä mikä on avoliitto 170 kertaa. Kuvassa näkyy kolme yleisintä hakua.

Yhteenveto: tarkistuslista avopareille

• Tarkista, täyttyykö lain edellytys: 5 vuotta yhdessä tai yhteinen lapsi.
• Säilytä kuitit suurista hankinnoista ja kirjaa, kuka maksoi mitä.
• Sovi omistussuhteista ja kuluista avoliittosopimuksella.
• Muista, että avopuoliso ei peri ilman testamenttia: tee testamentti, jos haluat turvata toisen aseman.
• Jos suhde päättyy, tee omaisuuden erottelu kirjallisesti erottelukirjana, jonka kaksi esteetöntä henkilöä todistaa oikeaksi.
• Vaadi hyvitystä ajoissa: 6 kuukautta erottelusta tai 3 vuotta kuolemasta tai erilleen muutosta.
• Jos aiotte naimisiin, harkitse avioehtoa.

Jos muistat vain yhden asian, muista tämä: avoliitto ei anna avopuolisolle automaattista suojaa perinnössä, eikä hyvitystä saa ilman, että sitä vaatii ajoissa. Kirjalliset sopimukset ja testamentti selventävät molempien aseman silloin, kun kaikki ovat vielä hyvissä väleissä.

Tämä opas on yleistä tietoa eikä korvaa oikeudellista neuvontaa. Monimutkaisissa tai riitaisissa tilanteissa kannattaa ottaa yhteys lakimieheen.