Digitaalinen allekirjoitus Suomessa 2026 – milloin se pätee ja missä tarvitset yhä kynän

Työsopimus allekirjoitetaan puhelimella, vuokrasopimus selaimessa ja konsulttisopimus sähköpostilinkin kautta. Suomessa sähköinen allekirjoitus on jo arkea — mutta moni miettii yhä: onko digitaalinen allekirjoitus oikeasti yhtä pätevä kuin kynällä tehty? Ja entä ne tilanteet, joissa kynä on edelleen pakko kaivaa esiin?

Tässä oppaassa käymme läpi EU:n eIDAS-asetuksen kolme allekirjoitustasoa, niiden oikeusvaikutuksen Suomessa, poikkeukset joissa sähköinen ei riitä, suomalaiset palvelut sekä vuoden 2026 suuren muutoksen — eurooppalaisen digitaalisen identiteettilompakon (EUDI Wallet).

Mikä sähköinen allekirjoitus on?

Sähköinen allekirjoitus tarkoittaa mitä tahansa sähköisessä muodossa olevaa tietoa, joka liittyy allekirjoitettavaan asiakirjaan ja jota allekirjoittaja käyttää allekirjoittamiseen. Määritelmä on tarkoituksella laaja: se kattaa yksinkertaisen sähköpostin vastauksen (”hyväksyn, t. Matti”) ja äärimmillään sirullisella henkilökortilla tehdyn kryptografisen allekirjoituksen.

Kaikki sähköiset allekirjoitukset eivät ole samanarvoisia. EU:n eIDAS-asetus (910/2014, päivitetty 2024 asetuksella 2024/1183) jakaa ne kolmeen tasoon sen mukaan, kuinka luotettavasti allekirjoittaja voidaan tunnistaa ja asiakirjan eheys varmistaa.

Kolme tasoa: SES, AES ja QES

1. Tavallinen sähköinen allekirjoitus (SES)

Yksinkertaisin taso. Riittää, että allekirjoittaja tekee jonkin sähköisen toimen — painaa ”hyväksyn”-painiketta, kirjoittaa nimensä kosketusnäytölle tai lähettää sähköpostin. Ei vaadi erityistä tunnistautumista.

Käytännössä: sopii kevyisiin tilanteisiin, joissa osapuolet tuntevat toisensa ja allekirjoituksen aitouden kiistäminen on epätodennäköistä (sisäinen hyväksyntä, kevyet tilausvahvistukset).

2. Kehittynyt sähköinen allekirjoitus (AES)

Kehittynyt sähköinen allekirjoitus (Advanced Electronic Signature) täyttää neljä eIDAS-vaatimusta: se liittyy yksilöllisesti allekirjoittajaan, mahdollistaa allekirjoittajan tunnistamisen, on luotu allekirjoittajan yksinomaisessa valvonnassa olevilla tiedoilla ja on liitetty asiakirjaan siten, että myöhemmät muutokset havaitaan.

Käytännössä: AES on Suomen yleisin liiketoiminnan allekirjoitustaso. Sen voi tuottaa esimerkiksi Visma Signin, Signomin, DocuSignin tai Adobe Signin kautta, kun allekirjoittaja tunnistautuu pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai Suomi.fi-tunnistuksella.

3. Hyväksytty sähköinen allekirjoitus (QES)

Korkein taso. Hyväksytty sähköinen allekirjoitus (Qualified Electronic Signature) on AES, johon on lisätty kaksi vaatimusta: se on luotu hyväksytyllä allekirjoituksen luomislaitteella ja perustuu hyväksyttyyn varmenteeseen, jonka on antanut valvottu varmennepalvelun tarjoaja.

Suomessa QES-tasoisia allekirjoituksia voi käytännössä tuottaa vain Digi- ja väestötietoviraston (DVV) antamalla kansalaisvarmenteella tai organisaatiovarmenteella — eli sirullisella henkilökortilla, jossa on kortinlukija, tai tietyillä organisaatiovarmennekorteilla.

Oikeusvaikutus: eIDAS 25 artiklan 2 kohdan mukaan hyväksytyllä sähköisellä allekirjoituksella on sama oikeusvaikutus kuin omakätisellä allekirjoituksella. Tämä pätee koko EU:n alueella.

Sähköisen allekirjoituksen pätevyys oikeudessa

Tärkein yleissääntö löytyy eIDAS-asetuksen 25 artiklan 1 kohdasta: sähköiseltä allekirjoitukselta ei saa evätä oikeusvaikutusta eikä hyväksyttävyyttä todisteena oikeudellisissa menettelyissä pelkästään sillä perusteella, että se on sähköisessä muodossa tai että se ei täytä hyväksytyn sähköisen allekirjoituksen vaatimuksia.

Toisin sanoen: myös SES- ja AES-tasoinen allekirjoitus voi olla pätevä. Mitä korkeampi taso, sitä vahvempi oletus aitoudesta — jos toinen osapuoli kiistää allekirjoituksen aitouden, korkeampi taso tekee kiistämisestä vaikeampaa.

Milloin sähköinen allekirjoitus pätee Suomessa?

Käytännössä valtaosassa yksityisoikeudellisia sopimuksia sähköinen allekirjoitus — erityisesti AES-tasoinen — käy hyvin:

• Työsopimukset
• Vuokrasopimukset (asuinhuoneisto ja liikehuoneisto)
• Kauppakirjat (irtain omaisuus, esim. auto)
• Konsulttisopimukset, toimeksiantosopimukset
• Salassapitosopimukset (NDA)
• Osakassopimukset
• Velkakirjat
• Valtakirjat (useimmissa tapauksissa)
• Yhteistyö- ja toimitussopimukset

Lähtökohtana on Suomen sopimusoikeuden muotovapauden periaate: sopimus syntyy kun osapuolet ovat yksimielisiä, eikä erityistä muotoa vaadita ellei laki sitä nimenomaisesti edellytä. Sähköinen allekirjoitus on sama tahdonilmaisu kuin kynä paperilla.

Milloin kynää ei voi korvata?

Muutamassa tilanteessa laki asettaa tiukempia muotovaatimuksia, joita tavallinen sähköinen allekirjoitus ei täytä.

Testamentti

Testamenttia ei voi tällä hetkellä allekirjoittaa sähköisesti. Perintökaaren (40/1965) 10 luvun 1 §:n mukaan testamentti on tehtävä kirjallisesti siten, että testaattori allekirjoittaa sen kahden esteettömän todistajan läsnäollessa samanaikaisesti, ja todistajat allekirjoittavat lisäksi paperille. Todistajina ei saa olla testaattorin puoliso, suoraan takeneva tai etenevä sukulainen, sisar, veli tai näiden puolisot tai otto-/ottolapsi.

Kiinteistökauppa

Maakaaren 2 luvun 1 §:n mukaan kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti siten, että kaupanvahvistaja on läsnä ja vahvistaa kaupan. Vaihtoehtona on Maanmittauslaitoksen Kiinteistövaihdannan palvelu (KVP/DIAS), jossa kauppa tehdään sähköisesti viranomaisen oman järjestelmän kautta. Tavallinen AES- tai QES-tasoinen sähköinen allekirjoitus ei yksinään riitä — Maanmittauslaitos on ainoa Suomen viranomainen, joka ei toistaiseksi hyväksy AES-tasoa sellaisenaan.

Avioehtosopimus

Avioliittolain (234/1929) 43 §:n mukaan avioehto on tehtävä kirjallisesti, päivättynä ja kahden esteettömän todistajan oikeaksi todistamana. Lisäksi se on rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastossa tullakseen päteväksi. Paperinen muoto on edelleen vakiintunut käytäntö.

Muita todistajia vaativia asiakirjoja

Samankaltaiset muotovaatimukset koskevat esimerkiksi edunvalvontavaltakirjaa, joka vaatii kahden esteettömän todistajan läsnäolon ja allekirjoituksen. Nämä todistajavaatimukset edellyttävät käytännössä fyysistä samanaikaista läsnäoloa — sähköinen allekirjoitus ei niitä täytä.

Suomalaiset palvelut vuonna 2026

Sähköisten allekirjoituspalveluiden markkina on laajentunut huomattavasti. Suurimpia Suomessa käytössä olevia palveluita:

• Visma Sign — Suomen laajimmin käytetty palvelu, yli 70 000 yrityksen käytössä. Tarjoaa sekä SES- että AES-tasoiset allekirjoitukset vahvalla tunnistautumisella.
• Signom — kotimainen, pankkitunnistukseen perustuva allekirjoituspalvelu.
• DocuSign ja Adobe Acrobat Sign — kansainväliset toimijat, käytössä erityisesti monikansallisilla yrityksillä.
• Suomi.fi-valtuudet ja -tunnistus — viranomaisasioinnissa, antaa vahvan tunnistautumisen pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
• DVV:n kansalaisvarmenne — sirullinen henkilökortti, ainoa tapa tehdä QES-tasoinen allekirjoitus Suomessa.

Vuoden 2026 iso muutos: EUDI Wallet

Uudistettu eIDAS-asetus (2024/1183) velvoittaa jäsenmaat tarjoamaan kansalaisilleen eurooppalaisen digitaalisen identiteettilompakon (EUDI Wallet) joulukuuhun 2026 mennessä.

EUDI Wallet on mobiilisovellus, johon voi tallentaa vahvistetun identiteetin, henkilökortin, ajokortin, tutkintotodistukset ja muut viralliset asiakirjat sekä luoda niillä hyväksyttyjä sähköisiä allekirjoituksia (QES) — myös rajat ylittäen. Suomessa lompakkoa kehittää Digi- ja väestötietovirasto.

Kun lompakko on käytössä, QES-tasoinen allekirjoittaminen siirtyy sirullisen henkilökortin kortinlukijalta puhelimeen. Tämä tekee korkean tason allekirjoittamisesta ensimmäistä kertaa kuluttajillekin helppoa.

Käytännön vinkit asiakirjan allekirjoittamiseen

• Valitse taso sopimuksen arvon mukaan. Pienissä asioissa SES riittää, merkittävämmissä sopimuksissa kannattaa käyttää AES:ää vahvalla tunnistautumisella.
• Tallenna allekirjoitusraportti. Palvelut kuten Visma Sign tuottavat erillisen raportin, josta näkyy kuka, milloin ja millä tunnistautumistavalla on allekirjoittanut. Säilytä tämä sopimuksen liitteenä.
• Tarkista, onko kyseessä pätevyysvaatimus. Jos sopimus liittyy testamenttiin, kiinteistökauppaan, avioehtoon tai edunvalvontavaltakirjaan, varmista muotovaatimukset erikseen.
• Säilytä kopiot vähintään sopimuksen voimassaoloajan. Kirjanpidollisille asiakirjoille säilytysaika on kuusi vuotta tilikauden päättymisestä.
• Tee pohja kuntoon ennen allekirjoittamista. Kun asiakirjan sisältö on oikein alusta alkaen, sähköinen allekirjoitus on vain viimeinen nopea askel.

Yhteenveto

Digitaalinen allekirjoitus on vuonna 2026 Suomessa juridisesti yhtä pätevä kuin kynällä tehty — ja useimmissa liiketoiminnan sopimuksissa AES-tasoinen allekirjoitus Visma Signin tai vastaavan palvelun kautta on riittävä ja käytännöllinen valinta. Poikkeuksia ovat testamentti, kiinteistökauppa, avioehto ja edunvalvontavaltakirja, joissa laki edellyttää yhä paperista muotoa tai erillistä viranomaisjärjestelmää.

Kun EUDI Wallet otetaan Suomessa käyttöön vuoden 2026 loppuun mennessä, myös korkein QES-taso siirtyy jokaisen taskuun. Tämä helpottaa rajat ylittävää asiointia ja vähentää viimeisiäkin tilanteita, joissa sirullinen henkilökortti ja kortinlukija ovat välttämättömiä.

Ennen kuin ehdit allekirjoittaa — asiakirjan sisältö on kuitenkin se, mikä ratkaisee. Lataa sopiva pohja, täytä tiedot ja allekirjoita sähköisesti valitsemallasi palvelulla. Näin sopimus on paitsi nopeasti valmis, myös oikeasti kunnossa.